Merry Christmas to everyone!

Poppoon vanhukset (Miuku, Mirri ja Miiru) saivat kunnian olla tänä vuonna mukana joulukuvissa. Mirri ei ollut oikein kuvaus tuulella, siispä näiden Miukun ja Miirun kuvien myötä toivotellaan teille kaikille lukioille oikein herkkurikasta joulua!

Ps. Koska Wilma ei kuulu vanhuksiin, eikä voinut siis mielestään komeilla kuvissa, niin halusi rinsessa jättää tassunjälkensä tehden teille oikein kauniin joulutoivotuksen: k+´´4'(_ööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööÄ

Yksi yö jouluun on

Meidän blogi on ollut tässä nyt melkein puolen vuoden tauolla, mikä ei todellakaan ole ollut tarkoitus! Bloggausinto on ollut hieman alhainen, mutta nyt tuntuisi, että into on tullut pitkästä aikaa takaisin! :) Itsellä on ollut tässä paljon opiskelu juttuja ja tuntuu, että facebook on vienyt koneaikaani niin paljon ettei blogia ole ehtinyt melkein edes ajattelemaan. Nyt kuitenki onneksi pikkuhiljaa taidan päästä jälleen bloggailun huumaan. Tuntuu että huuma on ollut piilossa melkein koko vuoden. En pysty oikein myöskään uskomaan että huomenna on jouluaatto! Kyllä aika menee nopeaa ja kohta on taas uusi vuosi käynnissä. Mutta nyt sitten asiaan...



Miuku sai viisi ihastuttavaa pentua 16. heinäkuuta ja kaikki syntyivät terveinä. Ongelmia ei onneksi ollut ja kaikki saatiin kasvatettua sisäsiisteiksi ja sosiaalisiksi. Pennut nimettiin kuninkaallisiksi ja jokainen sai uudessa kodossaan helpommin äännettävän kutsumanimen. Nyt pieni esittely jokaisesta karvapallosta kuvien kera.

Christian









Christian oli pentueen uskaliain, sosiaalisin ja leikkisin karavatus, sekä kova poika syömään. :D Pikkuherra tuli myös parhaiten toimeen meidän koiran kanssa. Chris sai parhaan mahdollisen kodin ja viipyi meillä viisikosta pisimpään (n. 14 viikoiseksi). Christian varattiin jo kaksi kertaa ennen nykyisiä omistajia, mutta varanneet joutuivat henkilökohtaisten syiden vuoksi perumaan. Nyt poika viettää kissanpäiviä Keskisuomessa toisen kissan, palvelijoidensa ja yhden pienen lapsen kanssa. Lapsesta ja Christianista on tullut kuulemma ylimmät ystävykset.

Caroline









Charoline lähti uuteen kotiinsa sukulaiseni luo Pohjois-Suomeen. Tyttö oli hurjan leikkisä, mutta ujoin. Pennun karvat ovat pitkät ja nyt kun muutama viikko takaperin kävin lasta katsomassa niin turkki muistutti somalin turkkia. Hännän karvat ovat pitkät, mutta muualta hieman lyhyemmät. Miukuhan on itse lyhytkarvainen, mutta suvussa on paljon pitkäkarva geeniä.
Caro saa erityistä kohtelua ollessaan ainut lemmikki. Sukulaiseni kertoi, että kun tyttö oli tavannut ensimmäisen kerran erään aikuisen, jo suht vanhan herra kissan, oli pikkuinen paskonut hätäkakit lattialle. Seuraavat tapaamiset olivakin sitten menneet jo paremmin. :)

Madeleine









Madeleine sai kodin Porin lähettyviltä. Neito pääsi yhden hieman häntä vanhemman pennun seuraksi ja ovat kuulemma tulleet erittäin hyvin toimeen keskenään. Madeleinenkin karva oli suht pitkää, mutta en sitten tiedä miltä se näyttää nykypäivänä. Olen ajatellut, että voisi kysellä turkin kuulumisia, mutta en ole ainakaan vielä saanut sitä aikaiseksi. Madde oli pentueen höpsöin ja prinsessoin sekä oikea sylikissa.

Alexander









Alexander oli porukan vilkkain ja pienikokoisin, sekä äänekkäin. Tämä sai kunnian syntyä ensimmäisenä. Kodin se sai toisena. Alex pääsi tuttavien luo lapsiperheeseen, jossa on yksi musta kissa ja monta koiraa. Poika on sopeutunut kotiin hyvin ja tältä löytyy kuulemma erittäin hyvät unenlahjat. Sen lempi nukkumapaikka on sänky. Alexander on siis jo vähä rauhoittunut siitä millainen se pienenä vaavina oli.

William









William sai myöskin kodin tuttavien luota. Tästä perheestä löytyy myös lapsia, yksi kultakala ja pienikokoinen koira. Will oli kaikkein kehrääväisin ja rakasti rapsutuksia ja sylissä makailua. Tämänkin löytää useimmiten sängynpohjalta koisaamasta.

Blogin päätähdille puolestaan kuuluu hyvää. Ulkoilu on vähentynyt kylmentyneiden säiden vuoksi, vaikka lähes joka kerta kun lunta on satanut,se on myös sulanut melkein saman tien pois eikä mittarikaan ole montaa kertaa miinuksen puolella päiväsaikaan käynyt.
Näyttelyiden kannalta syksy kului mukavasti. Kävimme esittelynäyttelyssä tuurissa, rotukissanäyttelyissä Tampereella, Jyväskylässä ja Kokkolassa. Näistä myöhemmin lisää, mutta se mainittakoon, että Wilma oli Esittelynäyttelyssä pidetyn match shown paras kotikissa ja Kokkolassa NOM.

Kuvia näyttelyistä (muista kissoista) löytyy näitä napsauttamalla:
Tre PIROK Su 4.09.2011
Kokkola POH-KIS 24.9.2011
Jos löytyy joku tuttu kissa, niin tunnistuksen voi laittaa kommentteihin tai s-postiin bediitta@gmail.com

Tein vielä viime tippaan eilen jouluostoksia ja raahasin kotiin kissojen jouluherkuiksi paljon lempparilihoja (broikkua, nautaa ja possua), Wilman mieliksi katkarapuja ja Miukulle ja Mirrille kermaviiliä. Miirua varten on puolestaan varattu jo aiemmin minttunappeja. Näillä herkuilla kattukset pärjäävät joulun yli vielä kun ruokaa saadaan hieman tavallista enemmän.

Tämän päivän osalta heipat ja hyvät joulut parin pentukuvan myötä! Huomenna palaillaan joulukuvien kera! :)

Kuulumisia kahden kuukauden ajalta

Meillä on edellisen postauksen jälkeen ehtinyt tapahtua hurjasti kaikkea! Nyt yritetään tiivistää ne kaikki tähän yhteen kirjoitukseen niin hyvin, kun vain osataan.

Yleisesti kaikki on mennyt hyvin. Kaikki mamman flunssaa lukuun ottamatta on pysynyt terveinä mutä nyt Wilma on muutamia kertoja oksennellut. Luulempa kuitenkin prin oksennuksen johtuvan siitä, että Wilma nauttii täysin siemauksin vihreästä ruohokesästä ja heinää on tullut pisteltyä poskeen vähän liikaakin. Olen kyllä yrittänyt estää pikkuista popsimasta liikaa, mutta eiköhän vauva ole jo seuraavalla mättäällä heti kun silmä välttää.

Ruokakin puolestaan on alkanut maittaa Wilmalle ehkä jopa paremmin kuin koskaan. Nirsoilija on oppinut syömään edes vähän suurinta osaa tarjolla olevista muonista. Mietin sitä, että voisikohan siihen syynä olla uusi taloon ostettu virike, mikä hankittiin Mirrin ja Miukun syntymäpäivälahjaksi. Ostin nimittäin uuden kiipeilypuun vanhan raihnaiseksi ja melkeimpä rikkinäiseksi menneen tilalle. Tuntuu, että raapimmisesta ja kiipeilystä onkin eniten nauttinut Wilma.





Tähän väliin on pakko kertoa ehkäpä parhaimmat uutiset! Miuku nimittäin odottaa onnellisesti pikkuisia karvamyttyjä ja jos kaikki menee hyvin niin pentujen pitäisi syntyä heinäkuun puolessavälissä-lopulla. Ajateltiin nyt pitkästä aikaa, että olisi mukava pitää huolta pikkuisista ja kasvattaa terveitä kotikissoja, myydä ne sitten eteenpäin onnellisille omistajille tietopaketin kera. Samalla kasvattaen kotikissojen arvostusta.



Näyttelytantereella meidän osalta ei kesän aikana tapahdu juurikaan mitään. Porok tuli niin nopeasti täyteen, että mä mokasin eikä Wilma nyt sitten päässyt sinne kisaamaan. Itse kuitenkin ajattelin lähteä Kempeleeseen kameran kera, joten siellä nähdään. Syksyllä puolestaan on näytelmiä kesänkin puolesta, mutta tosiaan kesän Miiru ja Wilma pitää hieman taukoa.

Seinäjoen näytelmissä (2.-3.4.) tosiaan käytiin huhtikuun alussa ja niistä en ole tainnut ollenkaan mainita täällä blogissa. Elikkäs kerron nyt tässä tiivistettynä, että oli oikein antoisa viikonloppu, vaikka päätinkin jättää Miirun kotiin molempina päivinä. Poppoon kesken oli ollut paini kisa ja poika oli sitten saanut korvaansa haavan ja turkkikaan ei ollut kovin kehuttavassa kunnossa siispä näin paremmaksi jättää Miirun kotiin. Wilman kuitenkin nappasin mukaan ja lauantaina Mira Fonsenin arvostelussa tyttö oli tavallista hermostuneempi ja murisi mulle elämässään ensimmäistä kertaa samoin sihahti parille muulle kissalle ja seki tapahtui ensimmäistä kertaa. Tyttö oli arvostelussa kovin rauhaton ja sijitus oli 4.
Sunnuntain osalta meni vähän paremmin ja Marie Westerlund (vanha tuttavuutemme) sijoitti hieman ujostelevan Wilman kolmanneksi kehuen kovasti turkin laatua ja väritystä kuvioinnin kera. Kuvia prinsessasta en ole vielä albumiin lataillut, muuta muiden kissojen kuvia pääsee katsomaan täältä.

Tamperekin käytiin valloittamassa Wilma Wilhelmiinan kanssa sunnuntaina 15.5. Päivä sujui rennosti pirkkahallissa ja tuomari Magdalena Kudra tykkäsi Wilmasta kovasti. Olin todella tyytyväinen Wilman rauhalliseen ja leikkisään käytökseen, mutta Kudran mielestä tyttö oli vähän liian ujo saadakseen paneeli paikkaa ja sijoitus oli 2.
Tästäkään näyttelystä en ole Willmakuvia ehtinyt latailla mutta muista kissoista kuvia löytyy täältä.

(Mikäli kuvista löytyy tuttu kissa, voi sen tieot laittaa mulle kommentteihin tai s-postiin bediitta@gmail.com!)





Ulkoilusäät on olleet todella mainiot ja olen käynyt joka päivä noita kattuksia ulkoiluttamassa, vaikka hieman olisi sadellutkin. Tänäänkin tuossa päivällä tehtiin Miukun ja Wilman kanssa 45min lenkki ulkona eivätkä tytöt olisi millään halunneet takaisin sisälle. Törmättiin yksi päivä myös naapurin uuteen kissanpentuun. Veikeä ruskeatiikeri loikki meitä vastaan pari viikkoa sitten ja Mirri vaan mulkoili sitä vähän kauempaa katsoen parhaaksi pitää ainakin aluksi hieman etäisyyttä.



Poppoon kotisivujen teosta ei ole meinanut tulla oikein mitään ja päätin että teen aivan uudet sivut, kun vanhojen uudistaminen ei oikein inspiroi nyt kun googlepages on uudistunut. Pitää sitten katsoa koska saan ne valmiiksi. Samoin on käynyt mielessä uuden kuva-albumin tekeminen uuteen paikkaan, kun photobucketissa on niin paljon mainoksia, vaikka onhan se tietysti helppokäyttöinen ja hyväkin. Pitää katsoa kuinka tuokin hanke edistyy..

Siinä ainakin suurinosa meidän kuulumisista tähän hätään. Pitääpi laitella arvostelut ja kuviakin näkyviin tässä joku päivä. Palaillaan piakkoin! :)

Pääsiäistä!

Täällä on aamulla rampannut ihmeellisen näköistä porukkaa. Noitia joilla on punaiset posket ja pisamia. Ne on heilutellut oksia ja sen jälkeen mamma on rientänyt hakemaan näille ihmeellisille otuksille jotain palkaksi. Miuku on käynyt reippaasti tervehtimässä noita kummallisuuksi, mutta me muut ollan pidetty vähän matalempaa profiilia ja pysytelty taka-alalla seuraillen tietenkin seremoniaa.

Mietittiin myös tuossa porukalla, kun koko poppoon kanssa pidettiin palaveria, että jos lähdettäisiin mekin vähän leikkimään noitia ja laitettaisiin huivit päähän, mahdettaisiinko me saada palkaksi katkarapuja, broikun suikaletta ja silakkaa. Hmm.. Todettiin kuitenkin parhaaksi pysyä kotona turvallisesti. Ties mitä nuo ihmisnoidat olisikaan meille tehneet..

Tänään on ollut myös kaunis ulkoilupäivä ja narun päässä ollaan nautittu auringosta yllin kyllin.Mitään sen kummoisempia herkkuruokia ei olla saatu, koska Mirri ja Miuku täyttää huomenna taas vuosia. Huomenna sitten.

Loppuun vielä pääsiäiskuvien myötä Oikein hyvää pääsiäistä kaikille! :)