Onnellista ja jännittävää Uutta Vuotta 2013!

(Koko poppoo)
Tää vuosi on ollut toosi aintoisa ja mukava. Ollaan saatu vähän skarpattua tän bloginkin suhteen. Äsken blogia selaillessa huomasin, että tämä on nyt 45. postaus, kun taas viimevuonna niitä saatiin aikaiseksi vaan yhdeksän. Päivityksien laadusta nyt sitten tiedetä, mutta ainakin määrä näyttää ihan kohtuu hyvältä.

Paljon ollaan saatu myös uusia lukijoita ja näyttelytuttavuuksia, sekä löydetty upeita blgeja seurattavaksi. Kiitokset teille tästä vuodesta ja palaillaan asiaan jälleen ensivuoden puolella. Koittakaa pärjäillä paukkuäänten keskellä. Kaapit on tarkoitettu tätä yötä varten! Teille kaikille oikein ihanaa ja onnellista uutta vuotta 2013!

Rauhalliset joulukuulumiset ja muuta pulinaa

(Kirjoittajat: Poppoon katit)
Meidän joulu kului toosi kivoissa ja rauhallissa tunnelmissa. Saatiin paaljon hyvää ruokaa ja herkkuja. Niin, tietysti rapsuja unotamatta. Eikö nuo oo melkein parasta mitä kissa voi lahjaksi saada? Saatiin me pari oikein konkreettista lahjapakettiakin. Niistä kuoriutui tietenkin ruokaa. Toisesta paketista tuli viisi Natures Menu märkäruoka pussukkaa, jotka mamma oli saanut lahjaksi osallistumisesta suureen kissakyselyyn ja siitä toisesta saatiin sitten saman ruokamerkin nameja.


Viisi vapaavalintaista märkäruokapussia.


Uudet joululahjanamit, jotka uppos tottakai meille kaikille!

Sitten vuorossa pari kuvaa perinteisistä joululeikesitä:






Mitäs te saitte lahjaksi? :)

(Mamma)
Sitten niihin pikaisiin aikaisempiin kuulumisiin. Elikkä 10.-11.11. oltiin seinäjoen raviradalla näytelmissä ja sieltä Wilma sai huikeat pisteet vuoden kissakilpailua varten. Tyttö nimittäin oli lauantaina NOM (paras lyhytkarvanaaras) ja sunnuntaina NOM ja BIS (Näyttelyn paras kotikissa). Kotikissojen edustus oli aika niukka.





Lauantaina Anne Paloluoma kruunasi Wilman NOM:iksi vaikka tyttö olikin kauttaaltaan järkyttynyt pöydällä istuskelevasta muukalaisesta. Nimittäin kissapatsaasta. Sitä piti pari kertaa läpsäistä ja varmuuden vuoksi vielä näyttää sihinällä ja murinalla, kuka sillä pöydällä määräsi. Onneksi turkin laatu pelasti tilanteen ja tällä oljenkorrella tyttö pääsi paneeliin. Siellä vastuksena oli hurjan komea tabbypoika, joka olikin meidän häkkinaapuri.






Siinä meidän häkkinaapurikomistus ja Wilma yhteiskuvassa. :)

Sunnuntaina puolestaan ei enää kissapatsaat kiusanneet Marta Ziemianskan pöydällä, koska niitä ei ollut... Vastustajia oli tälläkertaa vain yksi ja jälleen kissan kunto ratkaisi tilanteen. Wilma oli jälleen paneelissa ja mamma aivan pyörryksissä.

Kummempia ei ole tainnut tällä tantereella tapahtuakaan. Paitsi perinteinen ensimmäinen talviulkoilu, jolloin karvatit kulkee vain aurattuja alueita pitkin ja ottaa pari askelta lumikinokseen, jonka jälkeen peruuttaa takaisin. Lumi on ihnhottavan kylmää ja märkää.

Huomenna palaillaan uuden vuoden toivotteluiden kera!

Miten valmistaudumme talveen?

(Kirjoittaja(t): Poppoon karvatit)

1. Täyttämällä mahan säiliöt ruoholla, jotta sitä riittää pötsissä talven yli.


2. Teroittamalla kynnet superteräviksi, koska talven aikana ulkoilut vähenevät ja lyhenevät ja sen seurauksena joutuu käyttää teroittimena sisällä jököttävää kiipeilypuuta (se on tietenkin sata kertaa huonompi vaihtoetho, kun oikea ulkona huojuva puu!).




2+ tietenkin täytyy testata tuliko kynsistä tarpeeksi terävät!


3. Tutkimalla tarkoin kaikki mahdolliset paikat, jotka saattavat peittyä talven aikana lumeen...


4. ...ja tietenkin merkaamalla ne omalla hajullaan tuoksullaan


5. Vaanimalla lehtien seassa, kun maastoutuminen on vielä (vähän) uskottavampaa kuin valkoisessa talvimaisemassa. (Teillä valkoisilla lukijoilla maastoutuminen talvella onkin aivan eri juttu:))


6. Piiloutumalla kasvien sekaan, kun se on vielä mahdollista!


Mitenkäs teillä ollaan valmistauduttu talveen?

Syyskuvia sisältävän postauksen ajateltiin sopivan vielä tähän kohtaan, vaikka ensilumi on saartanut jo ainakin tämän poppoon valtakunnan...

Ps. Viikon parhaat -sivulla mainostetut kilpailut ovat vielä hetken käynnissä, joten, jos et ole vielä jaksanut/innostunut/tiennyt kilpailusta, niin vielä ehtii osallistumaan!

-Suuri kissatutkimus (Voita 100e lahjakortti M&M:iin)7.11.2012 asti.

-Mjaun kuvakilpailu (osallistu joko äänestämällä ja/tai lähettämällä kuva kissastasi) 31.12.2012 asti.

Ps2. Näistä peeässistä taitaa näköjään tulla jo vakituisia postauksen lopetuksia, kun niitä on esiintynyt lähiaikoina niin runsaasti... (ja se ei ole kylläkään ollut tarkoituksenmukaista)

Puoli kymmenen pikauutiset

Miirunpoppoon kuningaskunnassa on kaikki hyvin lukuunottamatta alkuviikkoista järkyttävää skandaalia, jonka prinsessa Wilma Wilhelmiina aiheutti. Tyttö meni ja pissasi palvelija-mamman oleskelutilassa sijaitsevaan säkkituoliin! Palvelija on tapahtumasta edelleen hyvin järkyttynyt. Prinsessa kuittaa kuitenkin aiheen kommentilla: "Säkkituoli muotoutui hyvin kuopaksi ja sen ruskea väri toi mieleeni aivan kesäisen mullan. Ajattelin, että se on täydellinen pissapaikka." Vastaavaa ei olla ennemmin tässä kuningaskunnassa nähty.

Toinen uutinen koskien kuningasperhettä on piakkoin tapahtuva madotus. Kuningas Miiru osoitti aiemmat epäilyt madotuksesta aiheellisiksi nähdessään tänään iltapäivällä keittiön pöydän päällä Drontal -rasioita. Uutinen on kauhistuttanut kissakuntaa ja he epäilevät tämän olevan kosto Wilma Wilhelmiinan aiheuttamasta häslingistä. Siitä, onko kyseessä oikeasti kosto, ei olla saatu varmuutta.

Näin uutisten loppuun vielä pari ilmoitus asiaa. Tämä poppoon päiväkirja jatkaa viikonloppuun asti hiljaiseloa. Lauantaina on kuitenkin luvassa tuloksia, kuvia ja reportaasi prinsessa Wilman kauneuskilpailuista. Viikon parhaat -sivulta puolestaan löytyy tällä kertaa vähän rennompaa materiaalia.

Sitten päivän kuvaan, joka osoittaa sen, että prinsessa Wilma Wilhelmiina ei osoita minkäänlaisia katumuksen eleitä tekojansa koskien:


EDIT. 1.10. Valitettavan nettikatkoksen vuoksi palaamme asiaan vasta huomenna! :(

Arkea, tunnustuksia, synttäreitä ja rokotuksia

(Kirjoittaja: Bediitta (mamma))
Aivan ensiksi täytyy mainita, että tällä hetkellä Wilma istuu lattialla väijyen leipääni, tai tarkemmin sanottuna leivän päällä olevaa kalkkunanleike -siivua. Välillä tyyppi maukuu ja hyppää jalkojani vasten ehkäpä luullen, että siivu on tarkoitettu hänelle. Ollaanko muilla yhtä innokkaita palvelijoiden sapuskojen perään?



Meillä on tullut tässä suunnittelematon, melkein kuukauden (vai onko jopa jo kuukauden? :o) mittainen blogitauko. Tämän mamman elämässä on ollut kaikenmoista draamaa ja muita juttuja (kuten nettikatkosta), joiden takia blogi on joutunut liian vähäiselle huomiolle. Nyt on ilo ilmoittaa, että olemme jälleen mukana! Mainittakoon, että viikon parhaat on päivittyneet silti ihan kivasti, vaikka mitään muita postauksia tännne ei ole saatu aikaan. Tehdäänpä nyt tässäkin kaikille lukijoille selväksi, että parhaat päivittyy aina ma-ti välillä (joskus harvoin vielä ke). Nettikatkon (kävin tänään näyttämässä konetta ammattilaisille ja sanoivat, että vika oli siinä, että nettinäppäin(?) oli mennyt pois päältä. Nörttejä on kaikenlaisia...) takia päivittelen sivun vasta tänään ja päivitys tulee valitettavasti vasta illalla, koska joudun heti tämän romaanin jälkeen lähteä käymään asioilla.

TUNNUSTUKSIA
Tauon aikana Mindy on muistanut meitä tunnustuksella. Kiitos paljon vielä kertaalleen! Ollaan tosi otettuja tälläisestä kunniasta! :)



Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Säännöissä kehotettiin antamaan tämä viidelle. Rikomme nyt sääntöjä ja temme niin, että nimeämme tähän kolme blogia ja koska ei pystytä nimetä kaikkia meidän lemppareita, niin tunnustuksen saa tästä napata mukaansa! :)

Mustalle ja Harmaalle
Herra Mäykyselle
Pajunkissat

SYNTTÄREITÄ
20.8. oli poppoon vuoden neljän tärkeimmän päivän joukossa. Arvaakos kukaan? Miiru-poika täytti hurjat 7v. Sekin meni täällä blogissa ihan ohi, mutta kotosalla sitä juhlittiin perinteiseen tapaan herkuin ja rapsutuksin.

ROKOTUKSIA JA NÄYTTELYSUUNNITELMIA
Wilma Wilhelmiina puolestaan kävi viime viikolla uusimassa rokotuksensa tuolla meidän vakkari lekurilla. Tytsy käyttäytyi hienosti ja mönjät sujahti nahanalle hujauksessa. Kehuja tuli sekä mammalta että eläinlääkäriltä.

Mainitsemisen arvoista on myös, että ilmoitin tyttösen sunnuntaille (16.9.) PIROK:in näyttelyyn Tampereelle. Vahvarit tipahtivat postilaatikkoon tänään ja tohkeissani kiikutin kirjekuoren sisälle (koko kesä näyttelyttä, ehkä ymmärrätte innostukseni). Paperista paljastui, että HCS-kissoja tuomaroi suomalainen Jarmo Räihä, joka oli Miirulla joskus vuonna 2006 (?)

MUUTA MAINITSEMISEN ARVOISTA
Muuten täällä on vietelty normaalia arkea. Alla otteita (ja verbejä (älkää kysykö miksi)) arkipäivistä:


Nukkua


Syödä


Leikkiä
Ulkoilla


Olla rapsuteltavana


Haluta ulos


Aina pitää SYÖDÄ vähän lisää

Saunakissa

Huomasinpa kirjoittavani kolmatta päivitystä peräkanaa samankaltaisesta teemasta. Ensimmäisessä oli puhe siitä kuinka Mirri nauttii auringonlämmöstälämmöstä, toisessa villapaidasta, jota ei taideta tarvita (lämpiminä) kesäpäivinä ja nyt aion puhua saunasta (ja jos se on päällä siellä on tunnetusti lämmintä jos ei kuumaa...)



Meillä yksi kissojen suosikki löhöilypaikoista on sauna. Jos katit eivät ole näkösällä, niin useimmiten ne majailevat joko saunanlauteilla, kaapissa (jonka ovi on aina raollaan sen liiallisen sisällön vuoksi) tai yläkerran sohvan alla. Saunassa poppoo viihtyy parhaiten, kun sitä ei ole lämmitetty. Mirri ja Wilma kuitenkin ovat kovia löylykavereita. Kaksikko seuraa palvelusväkeä saunaan ja asettuu lattialle ensimmäisten löylyjen ajaksi. Toinen heittokerta on kuitenkin liikaa ja voi olla varma, ettei noita kahta karvatusta sieltä enää löydä.

Mitäs mieltä teillä ollaan saunanlauteista?


Löjöilypaikka paranee vielä entisestään jos mamma on laittanut tyynyjä lauteille kuivamaan.


"Paparazzeilla ei oo tänne mitään asiaa!!"

Comfort without the words

Ihmisten huonoina päivinä kuka osaisikaan lohduttaa ilman sanoja paremmin, kuin kissat (ja koirat ja muut karvatukset ja karvattomatkin eläimet). Kissan sylissä pitäminen/silittäminen laskee tutkitusti ihmisen verenpainetta. Itseä kehräävän palleron rapsuttelu tai ihan vaan läsnäolo rauhoittaa ja tekee paremmalle tuulelle. Tuollainen katti kun on niin huoleton ja tyyni. Jo kuvien katselu tuollaisista söpöläisistä tekee päivästä paremman.

Tällaisten muka viisaiden alkusanojen myötä päivän aiheeseen. Kaivelin tuossa vanhoja albumeita ilahduttamaan päivääni ja sieltä valitsin muutamia onnistuneita julkaisemattomia otoksia, joita on siis luvassa seuraavaksi. Luvassa on lähinnä posetusta.



Peeäs: Huomenna alkaa, ja ken tietää, jos saadaan vaikka samana päivänä valmiiksi, blogin siivoaminen. Päivitetään kamulista ajalleen ja lisäillään ja poistellaan pienitä juttuja. :) Nyt otan suunnan kohti kattusten hiekkistä, jota olen koko päivän onnistunut välttelemään. Näitä huonoja puolia kissan omistamisessa...

Mistä näitä tabbyja oikein tulee?

Meillä on viimeviikkojen aikana pyörinyt tontilla patsi se punainen tabby-kolli, josta kirjoittelin tässä postauksessa, myös yksi ruskeatabby. Tietääkseni kukaan naapurikaan ei ole uutta kissaa ottanut, että olisiko tämä tullut sitten jostain kauempaa. Meidän portailla se kuitenkin silloin tällöin päivisin pyörii ja illalla, kun menee tarkistamaan onko ovet lukossa tämä samainen mouruaja saattaa yrittää pyrkiä sisään. Välillä tuo leikkaamaton poika kuitenkin on pitkiäkin aikoja näkymättömissä. Omistaja sillä kyllä varmasti on, koska aika se näyttää hyväkuntoiselta ja vaikuttaa suht rohkealta..

Tuolta näyttää tämä kyseinen muukalaisherra.

Tämän taabyilmestyksen lisäksi meillä on edelleen vieraillut se punainen tabbypoika. Punikin omistajalle ollaan kissa viety muutaman kerran, mutta aina välillä komistus kuitenkin palaa takaisin. Ehkä tämä tabbykissojen virtaus vähenee kesämmällä, kun naaraiden kevätkiima hajuja ei esiinny näillä alueilla enää niin paljoa.

Tuossa jo vanhastaan tuttu punikkipoika. Onkos teidän muiden tonteilla vieraillut muukalaisia?

Uutuuksia

Viimekerralla käydessäni Mustissa & Mirrissä perus RC:n rkasujen ja märkäruokien lisäksi mukaani tarttui tarjouksesta kaksi Royal Caninin märkäruokapussi lajitelmaa. Molempien oli oltava samaa makua ja lajia. Päädyin ostamaan Instinctiveä. Ruoka kyllä upposi kaikille, mutta en ainakaan ihan heti osta sitä uudelleen, koska se ei ole niin lihapitoista, kuin esim. Almo.



Toisena uutuutena meillä on alettu käyttää Rainbown paakkuuntuvan kissanhiekan sijasta Primacatin paakkuuntuvaa mikrohiekkaa. Ihastuin siihen syksyllä, kun Jyväskylän näyttelyssä kaikki kotikissat ekstrapalkittiin (siispä mekin) Primacatin hiekalla ja kotona kokeilussa se oli niin hyvää. Vasta nyt ollaan alettu käyttää sitä midän päähiekkana. Mielestäni Primacatin hiekkasta saa helpommin kerättyä paakut pois ja siinä kakat ja pisut eivät haise ainakaan omaan nenään melkeinpä ollenkaan.




Kallein ja ehdottomasti parhain hankinta tällä viikolla oli kameraan uusi valovoimainen objektiivi. Poppoon blogissa ei ole paljon sisäkuvia ollut nähtävillä ja se on johtunut siitä, että tuolla normaalilla putkella kuvat ovat (ainakin näillä kuvaustaidoilla) olleet joka ikinen kerta tärähtäneitä tai muuten huonolaatuisia. Salamalla niitä en ole halunnut räpsiä. Nyt on luvassa enemmän sisäkuviakin ja niinkuin melkein voi jo kuvien laadun välisestä erosta arvata, nuo Wilman synttärikuvat on otettu uudella objektiivillä. Olen ihan hulluna paparatsannut ympäri taloa niin, että kissatkin ovat jo aivan kyllästyneitä. Alkuhuumaa katsokaas. Plussana vielä se, että kuvien tausta on sumeampi!





Viimeisenä esittelen teille vielä unelman, joka jäi kaupan hyllylle keikkumaan. Kävin muutama viikko takaperin Stockmannilla ja sieltä löysin kaksi ihanaa, mutta liian tyyristä fleksiä! Toinen oli vaaleanpunainen/pinkki, jossa oli valkoisia ympyröitä ja toinen valkoinen, jossa oli erivärisiä raitoja. Ihan varmasti tulen hankkimaan tuollaisen vielä! :D